Kevytyrittäjyys sopii erinomaisesti rakennusalalle!

Kevytyrittäjämallia myös käytetään rakennusalalla paljon. Rakennustyö on luonteeltaan henkilötyötä, jossa työntekijä myy yrittäjänä oman työpanoksensa rakennusliikkeen käyttöön.

Työkalukorvaukset

Työnantaja voi maksaa omien työvälineiden käyttämisestä työkalukorvausta. Työkalukorvauksen verottoman määrän alaraja on

Työkalujen ostaminen - verovähennys ja alv

Kevytyrittäjänä joudut usein hankkimaan työvälineitä, omalla kustannuksellasi. Et ole kuitenkaan oikeutettu niiden osalta arvonlisäverovähennyksiin, vaan maksat ne samoin, kuin työntekijä.

Ostamasi työvälineet voit kuitenkin vähentää työntekijän tapaan henkilöverotuksessa tulonhankkimismenona. Tällä tavoin voit alentaa tuloistasi maksaman veron määrää, jos vaadittu omavastuuosuus ylittyy.

Pidä jokainen ostokuitti tallessa!

Vuonna 2025 tulonhankkimisvähennyksen alaraja on 750 €. Tulonhankkimiskulujen tulee siis ylittää tämä raja, jotta olet oikeutettu vähentämään ne henkilöverotuksessa. Lue aiheesta lisää vero.fi sivuilta.

Auton käyttö

Jos käytät rakennusalan kevytyrittäjänä omaa autoasi työajoihin, tulee sinun pitää tarkkaa kirjaa ajoistasi. Tämän kirjanpidon tulee kertoa selkeästi, kuinka paljon ajoistasi liittyy kevytyrittäjän työhösi ja kuinka paljon ovat omaa yksityisajoasi?

Erottele kirjanpidolla työ- ja siviiliajot!

Autollasi tekemät työajot ovat verovähennyskelpoisia, eli voit vähentää ne tulonhankkimiskuluina henkilöverotuksessa.

Rakennustarvikkeiden ostaminen

Kevytyrittäjänä et voi hakea arvonlisäverovähennyksiä ostamistasi tarvikkeista. Tästä syystä on helpoin toimintatapa, että asiakas hankkii materiaalit itse ja sinä kevytyrittäjänä myyt ainoastaan työpanoksesi.

Jos sinulle kevytyrittäjänä kuitenkin syntyy tarve ostaa materiaaleja asiakkaalle, tulee tarvikkeiden hinta sisällyttää työstä saatavaan urakkahintaan, osaksi palkkaasi.

Jos yritystoiminnassasi on tarve hankkia rakennusmateriaaleja, on oman y-tunnuksellisen toiminimen tai osakeyhtiön perustaminen ehdottomasti paras vaihtoehto. Kysy meiltä, niin neuvomme asiassa tarkemmin, tämänhetkisen tilanteesi mukaan!

Asiakaspalvelun yhteystiedot

Arkisin 9 - 15

Soita +358 40 341 1545

factura@tyotrahaksi.fi

Voit laskuttaa kuljetusalan töitä ainoastaan, jos omistat tai vuokraat auton, kuorma-auton tai työkoneen.

Auton tai koneen vuokraus

Toimiessasi kuorma-auton, linja-auton tai taksinkuljettajana, tarjoten vain työpanostasi, on työeläkelain näkökulmasta kyse työsuhteisesta työstä. Työsuhteista työtä taas ei voi siirtää laskutuspalvelulle.

Et siis voi toimia kevytyrittäjänä, jonkun muun omistamalla ajoneuvolla tai työkoneella, ellet maksa siitä käypää vuokraa. Käypä vuokra tarkoittaa markkinahintaista vuokraa, etkä voi siis tehdä alihintaista koneenvuokrasopimusta, vaikkapa työnantajapuolen kanssa.

Koneen vuokra ei myöskään saa olla salattua palkkaa, vaan tarkastelussa keskitytään vuokran ja palkan kokonaissuuruuteen. Niiden tulee muodostaa markkinahintainen kokonaisuus, erityisesti jos kalustoa vuokrataan työnantajapuolelta.

Jos kevytyrittäjänä hankittu palkka, yhdessä koneen vuokran kanssa vaikuttaa alihinnoiteltu, voidaan se tulkita salatuksi työsuhteeksi.

Kaluston käyttökulut

Kevytyrittäjänä sinun tulee huolehtia koneen käyttökuluista itse. Käytännössä näihin lasketaan aina ainakin polttoaine ja vakuutukset. Huolto saattaa olla osa erillistä huoltosopimusta, mutta kokonaiskustannusten tulee olla markkinahintaisia.

Liikennelupa

Koska Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä kieltää liikenneluvan luovuttamisen 6 luvun 18§ mukaan, voi kevytyrittäjä todennäköisesti joutua hankkimaan oman liikenneluvan. Kevytyrittäjyyden ehtojen täyttämiseksihän tulee ajoneuvon olla yrittäjän oman tai markkinahintaan vuokrattu, eikä kevytyrittäjää katsota tällöin enää työntekijäksi.

Tieliikenteen tavarankuljetuslain mukaan vuokratyöntekijä rinnastetaan työntekijään, kun tarkastellaan liikenneluvan tarvetta. Kevytyrittäjää ei laki tunne ja siksi kevytyrittäjän kohdalla voi olla kyse luvattomasta liikenteenharjoittamisesta, jos omaa liikennelupaa ei ole.

Luvanvaraisten sähkötöiden tekeminen kevytyrittäjänä ei ole mahdollista, koska:

1. sähköturvallisuuslaki vaatii sähköurakointiliikkeeltä Tukesin rekisteriin ilmoitettua sähkötöidenjohtajaa
2. kevytyrittäjällä ei ole urakoitsijareksiterin vaatimaa y-tunnusta, vaan hän laskuttaa TyötRahaksi® laskutuspalvelun yritystunnuksen kautta
3. kevytyrittäjältä puuttuu vastuuvakuutuksiin vaadittava yritystunnus. Sähköurakoitsijan tulee ottaa vastuuvakuutukset yrityksen nimissä.

Jos haluat tehdä sähköasennustöitä yrittäjänä, suosittelemme osakeyhtiön perustamista tai ainakin y-tunnuksellisen toiminimen perustamista.

Pohtiessasi nykyiseen tilanteeseesi parhaiten sopivaa yritysmuotoa, ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja anna meidän auttaa.

Yhteystiedot

Palvelemme arkisin 9 - 15

+358 45 341 1545

factura@tyotrahaksi.fi

Kevytyrittäjyys sopii hyvin pyöräläheteille ja ruokaläheteille, koska he myyvät vain omaa työpanostaan, eikä alalla vaadita erillistä liikennelupaa.

Auton käyttö

Jos käytät työssäsi autoa, on sinun pidettävä ajopäiväkirjaa, jossa erittelet työajosi ja vapaa-ajan ajosi.

Voit vähentää auton käytöstä syntyneet kulut työajojen osalta, henkilökohtaisessa verotuksessasi.

Muista pitää ajopäiväkirjaa.

Polkupyörä työvälineenä

Kevytyrittäjä, joka käyttää polkupyörää työvälineenään, ei voi saada verovapaata kilometrikorvausta. Hän voi kuitenkin hakea verovähennystä tulonhankkimisperusteella 100 € edestä vuonna 2025, henkilöverotuksessa.

Alustapalveluyritysten käytännöt

Osa ruokalähettejä käyttävistä yrityksistä sallii kevytyrittäjyyden toimintamuotona, osa palveluista taas vaatii sinulta yritystunnuksen omaavaa toiminimeä.

Kysy lisää asiantuntijoiltamme!

Yhteystiedot

Palvelemme arkisin 9 - 15

+358 45 341 1545

factura@tyotrahaksi.fi

Kevytyrittäjyys sopii kulttuuri- ja taidealalle pääsääntöisesti hyvin, sillä ala tarjoaa paljon erilaisia sivutoimisia työtehtäviä ja työn luonne on usein rikkonaisempaa, eikä alalla käytetä paljon palkkatyövoimaa. Kevytyrittäjyys on y-tunnuksellista toiminimeä kevyempi tapa tehdä töitä. Alan työtehtäviä, joissa kevytyrittäjyyttä käytetään, ovat mm.:

• tanssinopettajat
• kuvaamataidon opettajat
• tanssijat
• sirkustaiteilijat
• museo-oppaat

Kevytyrittäjä huolehtii usein itse omasta työn ohjauksestaan. Joillakin aloilla, kevytyrittäjä voi toimia hyvinkin työntekijämäisesti ja olla työnantajayrityksen työnjohdon ohjauksessa. Osa kevytyrittäjistä toimii täysin itsenäisesti.

Kevytyrittäjä on työntekijää huomattavasti vapaampi päättämään työajoistaan, sillä kevytyrittäjälle maksetaan tavallisesti tehdyn työajan tai muun suoritteen mukaan, eikä hänelle ole aina määritetty tiukkoja työaikoja.

Tavallisesti kevytyrittäjä vastaa itse työvälineidensä ja työvaatetuksensa hankkimisesta. Työntekijä saa työvälineet työnantajalta. Kevytyrittäjällä on siis huomattavasti suurempi mahdollisuus vaikuttaa omien työvälineiden määrään ja laatuun.

Kevytyrittäjä hankkii asiakkaansa itse, työntekijän puolesta tämän taas hoitaa usein työnantaja. Kevytyrittäjä on luonnollisesti vapaa päättämään siitä, keille työtään tarjoaa. Työntekijälle työstä kieltäytyminen ei ole yhtä helppoa, vaan vaatii työnantajan suostumuksen.

Työntekijän verojen maksun hoitaa työnantaja, palkasta perittävien ennakonpidätysten kautta. Kevytyrittäjällä on puolestaan kolme tapaa maksaa palkastaan veroa:

• TyötRahaksi® maksaa sinulle palkkaa, jolloin laskutuspalvelu maksaa verosi työnantajaa muistuttavalla tavalla, palkkaverokortin avulla. Tämä on yleisin tapa.
• TyötRahaksi® maksaa sinulle työkorvausta ja verotus hoidetaan työkorvausverokortin avulla. Tämä tapa sopii lähinnä kertaluontoisiin maksuihin.
• Sinulla on jo y-tunnuksella toimiva toiminimi, jolloin maksat ennakkoverosi itsenäisesti, myös laskutuspalvelun maksamista työkorvauksista.

Jos kevytyrittäjän vuotuinen työtulo ylittää YEL-alarajan, hänen tulee maksaa YEL-vakuutus. Vuonna 2025 YEL-alaraja on noin 9010 €/vuosi. Lisäksi, jos toiminta kevytyrittäjänä ei jatku yli 4 kuukautta, on kevytyrittäjä tavallisesti YEL-maksusta vapaa.

Työntekijän eläkemaksut hoitaa puolestaan työnanta

Kevytyrittäjälle ei kerry vuosilomaa, kuten palkkatyöntekijälle. Kevytyrittäjä on vapaa pitämään lomia, mutta ei saa niistä palkkaa.

Kevytyrittäjä ei ole suoraan oikeutettu sairasloma-ajan toimeentuloon, vaan joutuu sairastamaan palkatta. Palkkatyöntekijä on oikeutettu sairausajan palkkaan.

Kevytyrittäjä vastaa itse työssään mahdollisesti tarvitsemistaan vakuutuksista, kuten tapaturma- ja vastuuvakuutuksista. Ollessasi kevytyrittäjä, vakuutukset kannattaa pitää kunnossa. Jos toimintasi luonne on sellainen, että se voi aiheuttaa asiakkaalle tai muulle taholle aineellisia- tai henkilövahinkoja, tarvitset vastuuvakuutuksen. Tapaturmavakuutus taas auttaa sinua tilanteessa, jossa itsellesi sattuu jotakin.

Työntekijä on oikeutettu työttömyysturvaan. Kevytyrittäjä voi olla oikeutettu työttömyysturvaan, kun tarvittavat edellytykset täyttyvät. Tavallisesti kevytyrittäjän työttömyysetuuden saamisen ehtoina ovat:

• YEL-vakuutuksesta luopuminen
• On ilmeistä, ettei yritystoiminta enää jatku
• Ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi

Kevytyrittäjä vastaa työnsä laadusta ja sen seurauksena mahdollisesti syntyvistä virheistä itse. Työntekijä puolestaan on usein vastuusta vapaa, isännänvastuu -periaatteen mukaan. Työntekijän kohdalla vastuuseen joutuminen edellyttää tavallisesti tuottamuksellisuutta. Kevytyrittäjä puolestaan kantaa myös yrittäjän vastuun. Reklamaatiot ja niistä mahdollisesti syntyvät kulut, ovat kevytyrittäjän vastuulla.

Kevytyrittäjä kantaa yrittäjän riskiä mm. oman toimeentulonsa suhteen. Yrittäjällä ei ole irtisanomissuojaa työntekijän tapaan, vaan työ saattaa loppua toimeksiantajan päätöksestä, koska tahansa ja ilman irtisanomisaikaa. Samalla hetkellä loppuu palkan hankkiminen. Työntekijällä on irtisanomissuoja ja irtisanomisajan palkka.

Palvelumme käyttäjille kuuluu automaattisesti kevytyrittäjien TyötRahaksi® Lisäturva.

Lisäturvaan sisältyy lakisääteistä työntekijän vakuutusta mukaileva vapaaehtoinen ryhmätapaturmavakuutus.

Tapaturmavakuutus on voimassa vain TyötRahaksi® laskutuspalvelun kautta tehdyissä ja laskutetuissa toimeksiannoissa ja näihin liittyvillä välittömillä asunnon ja työpaikan välisillä työmatkoilla.

Vakuutuksesta korvataan hoitokulut ilman omavastuuta. Korvaus pysyvästä haitasta on enintään 100.000 € ja kertakorvaus kuolemantapauksessa 25.000 €. Edunsaajina ovat omaiset tai jokin muu, kirjallisesti ilmoitettu edunsaaja.

Päiväraha maksetaan vähimmäisvuosityöansion mukaan (omavastuuaika 3 vrk). Hoitokulut korvataan vain siltä osin, kun niitä ei korvata jonkin lain nojalla. Vakuutusyhtiömme on Pohjola.

Vahingosta ilmoittaminen

Vahingosta ilmoittaminen tapahtuu kauttamme, joten ilmoita tapaturmasta välittömästi asiakaspalveluumme. Saat meiltä vahinkotunnuksen, jonka jälkeen voit asioida suoraan Pohjola vakuutuksen kautta soittamalla Pohjolan Terveysmestarille/Henkilövahingot mahdollisia jatkotoimenpiteitä ja maksusitoumuksia varten.

1.2.2022 Pohjola sairaala on yhdistynyt Pihlajalinnaan, palvelut Pohjolan henkilövakuutusasiakkaille säilyvät kuitenkin ennallaan.